Teerisaari

Höytiäisen suurin saari on 7 kilometrin pituinen ja 1,6 kilometrin levyinen Teerisaari, josta ennen järvenlaskua oli näkyvillä vain noin hehtaarin laajuinen alue. Saaren sisään pistävä reheväkasvuinen ja sokkeloinen Sisuslahti on lähes 3 kilometrin pituinen valtakunnallisestikin arvokas lintujen pesimäalue ja muuttolintujen levähdyspaikka, joka keväisin sulaa selvästi aikaisemmin kuin järven muut osat. Lahtea ympäröivät vanhat lehtipuuvaltaiset metsät tarjoavat mieluisan elinympäristön vaateliaillekin lintulajeille, kuten valkoselkätikalle. Sisuslahti on myös merkittävä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue.

Teerisaaren kasvillisuus vaihtelee jäkäläkankaista pienialaisiin lehtoihin. Saaren lehtimetsien käyttö karjan laiduntamiseen on muuttanut niitä valoisiksi ja puistomaisiksi koivikoiksi ja toisaalta edistänyt harmaalepän leviämistä.

Tasaiset ja viljavat maat houkuttelivat ensimmäiset asukkaat Teerisaareen jo 1800-luvun puolella. Kalastus on aina ollut keskeinen osa teerisaarelaisten elämää ja toimeentuloa. Runsaimmillaan saaren asukasluku oli 1950-luvulla, jolloin Teerisaaressa oli 16 taloutta ja satakunta asukasta. Tuolloin saareen rakennettiin oma kansakoulukin, johon oppilaita tuli myös läheisestä Ruopansaaresta. Koulu lakkautettiin jo v. 1965, mutta Teerisaari on Höytiäisen saarista ainoa, jossa on edelleen ympärivuotista asutusta.

Paluu